Sekavia ajatuksi

Viime viikon kirjoittelut ovat hieman jänneet, sillä en ole pahemmin jaksanut istua koneen ääressä. Viikko meni aurinkoisissa merkeissä. Tuli nautittua kesän ensimmäinen irtopallojäätelökin Jyväskylän satamassa exäni kanssa vai pitäisikö sanoa nykyisen poikaystävän. Olin odottanut ainakin viikon ajan, että näkisin exäni ja saisimme puhuttua asioita selväksi. Yllätyin kuinka vaikeaa minun oli saada sanoja suusta ja ottaa asia esille. Saimme sovittua, että aloitettaisiin puhtaalta pöydältä, mutta en jäännyt kuitenkaan vakuuttuneeksi siitä yrittääkö hän tosissaan minun kanssa vai sitten vain lapsen takia. Olisin ehkä toivonut sanoja/tekoja enemmän ja jotakin vakuuttelua.
Menimme illemmalla porukoille syömään, kun isosiskonikin saapui miestään esittelemään. Kaikki sujui hyvin, porukatkin näkivät pitkästä aikaa exäni, poikaystäväni kumpi hän nyt on? Sanotaan vaikka Aleksiksi (nimi muutettu). Porukat ottivat siis Aleksin hyvin vastaa kaikista menneistä huolimatta. Aika tuntui lyhyeltä, minkä sain viettää hänen kanssaa ja olinkin hieman pettynyt hänen mentyä jatkamaan iltaa poikien kanssa. Kyllä sen ymmärrän, että hän haluaa niitäkin välillä nähä, mutta hänellä on kuitenkin suurempi todennäköisyys nähdä heitä useammin, kuin minua välimatkasta johtuen. En tiedä milloin näemme seuraavan kerran, enkä sitä kuinka tosissaan hän on kanssani. Tämän perusteella en ainakaan pystyis vielä muuttamaan Aleksin kanssa yhteen. Tunteeni ovat kuitenkin aikoja sitten nousseet pintaan Aleksia kohtaan, mutta luulen, että minun täytyy oppia rakastamaan häntä uudelleen. Vain aika voi näyttää mitä tästä lopulta tulee...
Eilen kotiuduin taas tänne Tampereelle mukana pieni vieras :)

Siskon koira tuli tuomaan hieman piristystä muutamaksi viikoksi.