t

t

lauantai 27. syyskuuta 2014

Viikolla 30

En haluaisi kirjoittaa mitään angsti tekstiä, koska en itsekkään jaksa semmoisia pahemmin lueskella, mutta ei tästä blogin päivittämisestä tule mitään, jos mietin vain millaista tekstiä lukiat haluavat. Olen jatkuvasti ihme masis tuulella. Pienet vaivat ja vastoinkäymisesesti saavat minut hautautumaan peiton alle. Naiset, jotka eivät ole kokeneet raskaushormoonien vaikutusta voivat ajatella esim millaisia hormooni angsti-itku-kiukku-masiksia menkat saavat aikaan ja kuvitella samanlaista fiilistä joka toinen päivä. Väilillä iskee päiviä kun tekisi mieli vain itke ilman minkäännäköistä syytä, välillä miehen jättämät sotkut saavat näkemään punaista ja siitä syntyy kunnon agre siivoamisen.
Ja "raskausajan ihanuus" -käsite, kuka helvetin Paula Sievinen senkin on keksinyt?! Voin rehellisesti väittää, etten ole itse kokennut sitä. Myönnän, että ennen raskautta odotin vain sitä hetkeä kun sievä vauvamaha saa minut hehkumaan ja näyttämään kauniilta. Sitä odotan vieläkin... Olo on raskas ja hengästynyt, jalkani tuntuvat turvonneelta, selkäni kukkii ja toisesta silmästä on puoliksi ripset karissut. Unohtamatta tietenkään selkäkipuja, jatkuvia mahakramppeja, ennenaikaisia supistuksia ja hirveitä happamia röyhtäyksia. Mitkään vaatteet eivät saa minua näyttämään nätiltä ja minulla on jatkuvasti huono "meikki-ja hiuspäivä". Aina kun huomaan tämmöisen "ihanuuden"se saa oloni masentuneeksi ja tekee mieli mennä vain sänkyyn sikiöasentoon. Olen koko ajan jatkuvan piristyksen tarpeessa, mutta kaikki tuntuvat vaativan rahaa. Olisihan minulla vielä kavereitten antama hierontalahjakortti käytettävissä, mutta ei hirveästi huvita mennä esittelmään näpyläistä selkää. Pystyisinkö edes rentoutumaan, kun vain hävettäisi ja säälittäisi hieroja parka, millaista selkä joutuu koskettelmaan. Aijon sen kuitenkin käyttää, kunhan saisin selkäni vähän parempaan kuntoon.
Onneksi Aleksi on osannut suhtautua minun mielenvaihteluihin hyvin ja on kyllä lohduttamassa. Välillä pelottaa tietty kauan hän jaksaa minun angstia katsella, vaikka olen kyllä yrittänyt tsempata ja piilotella tunteitani. Kaiken huipuksia ei lohduta ajatus, että nämä "ihanuudet" vain vielä pahenee tästä raskauden edetessä :D


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti