t

t

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

5. Neuvola

Eilen tapasin ensimmäistä kertaa uuden asuinseutumme oman neuvolatädin. Tällä kertaa raahasin myös Aleksin mukaan. Sain edelliseltä neuvolakäynniltä semmoisen käsityksen, että uusi neuvolatäti haluisi tutustua meihin, mutta eipä hän jäännyt meiltä mitään oikein kyselemään. Oli vähän turha käynti Aleksille - katsoa sivusta vain minun tutkiskelemista.
Kaikki, jotka ovat käynneet neuvollassa oman tai toisen raskauden seurannan takia, tietävät, että on ihan rutiini mennä ensin antamaan virtsanäyte. Näin myös minä tein. Olin ennen neuvolaan lähtöä pidätellyt, että saisin kerrankin kunnon näytteen. Virtsa mukissa. Lasken sen lavuaarille odottamaan. Juuri kun olen aikeissa siirtää mukin seinässä olevaan luukkuun, onnistun kopsauttamaan sen korkeaan lavuaarin. Saan napattua mukin kiinni, mutta voi jumalauta sitä murinaa, kun katson isoa kusiläikkää vessan lattialla ja sukissani. Ala nyt siinä kovan pallomahan kanssa kumartelmaan ja täyttämään vessanpönttöä kusisilla paperimytyillä. Epätoivoisena yritin siinä saada uuden näytteen. Lopulta pistän nolona lukkuun mukin niin että pohja on juuri ja juuri peittynyt. Noh, tuli aika kun neuvolatäti kutsui meidän huoneeseensa ja ilmoitti käyvänsä kantsomassa ensin antamani näytteen. Naurua pidätellen sitten tokaisin, että toivottavasti sieltä jotai saa. Kuulema oli sen verran kuitenkin, että neuvolantäti pystyi vielä itsekkin kippaamaan sen kertaalleen :D

Kumpu senkun kasvaa
 
Neuvolan täti ei vielä osannut varmuudella sanoa miten päin pikku Vellu siellä köllöttelee, sillä ei kuulema löytänyt kantapäätä. Kantapää... Luulisi sieltä löytyvän joku parempi ja isompi ruuminosa, mistä pystyisi arvioimaan asentoa. Kaipa nämä tädit tietävät paremmin :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti