Viikolla 26

Viimein löytyi aikaa tänne taas postailla. Muutama päivä on tässä mennyt lähinnä muuttaessa, kämpän laittamisessa kuntoon ja koulutöitä rutistaessa. Muuttokuormaan saatiin vielä ängettyä postista haettava äitiyspakkaus.

Kaiken tilpehöörin täkkien ym lisäksi pakkauksesta löytyi melko paljon vaatetusta.

Vaikka niitä vauvan vaatteita tuli hipelöityä ja mahan kasvaessa ajatus siitä, että lapsi on oikeasti tulossa tai pitäisin omaa lasta sylissä tuntuu vieläkin aika vieraalta. Vaikeaa sisäistää, että kohta täälläkin semmoine toukka pyörii. En osaa pelätä synnytystä tai yhteiseloa lapsen kanssa. Ajatukset tuntuvat pyörivän rahan ja koulun ympärillä, jotka kasaavat stressiä. Mieli on herkillä ja tulee ajoittan hetkiä, että itkun tuleminen on lähellä. Yhteiselo Aleksin kanssa on kyllä sujunnut yllättävän hyvin. Ainakaan riitätilanteita ei ole vielä tullut. Kiltisti se poika nyökkäili, kun kerroin mihin tulee mikäkin :)
Tiistaina tuli vierailtua uudessa neuvollassakin.Olin päättänyt jättää minulle oikeutetun sokerinrasituskokeen käymättä, mutta nyt sain neuvolatädiltä semmoisen käsityksen, että sinne olisi näköjään pakko mennä. Ei auta... Viikon päästä sinne sitten. Vaikka kohtuni oli kasvanut normaaliin tahtii, niin oli se kuulema hieman pikkuinen ja kapea, mutta ei ollut kuitenkaan ainakaan siihen puutumisen kokoinen. Taas oli Vellu aktiivinen sydänääniä kuunnellessa. Liiket ovat olleet kyllä nyt jo joka päiväisiä :)