Pientä purkautumista

En ole oikeastaan saannut mitään negatiivistä kommenttia raskauteeni liittyvää, mutta ihmiset jotka ei ole kokeneet raskautta tai kamppailleet josku painonsa kanssa saa kyllä ärsyyntymään. Osaan nauraa itselleni ja heittää läppää pallomahastani. On hauska kerätä "kateellisia" katseita tekemällä mahasta teline/pöytä, johon voi laskea lasin tai pitää kulhoa. Nauran omalle kömpelyydelleni, kun en mahdukkaan yhtä sutjakasti ovenraosta tai jääkapin ovi kimpoaakin takaisin kiinni törmätessään mahaani. Mutta välillä, kun vain haluisin puhua asiasta ja kertoa, että harmittaa niin nopea kropan muutos, tulee vain "olet raskaana" toitotusta. Kyllä minä sen tiedä. Tiedän, mistä mahan kasvunu johtuu. Tiedän, että se on vain väliaikasta. Ei minulle tarvitse sitä vakuutella, haluan vain ymmärrystä. Väkisinkin siinä tulee haikea fiilis, kun katsoo alkuvuoden tasasta hoikkaa massua, joka on puolessa vuodessa turvonnu ainakin kolminkertaiseksi ja vaakakaan ei ole enää alle 60kg lukemissa. Tiedän kyllä tilanteita, jossa ihminen ei voi ymmärtää kaikkea miltä toisesta tuntuu, mutta silloin pelkkä kuunteleminennkin auttaa. Noh, huumorilla tästä selviää :)

Viikolla 28 ja paino 65kg